Esittely - About us
Tutustu meihin paremmin...
Kuka olen?
Olen Linda, 27-vuotias eläinrakas koiraharrastaja Helsingistä. Tällä hetkellä asumme Vantaan Louhelassa avopuolisoni ja Italian vahvistuksemme Unforgettably One Love for Ference "Lulu" kanssa.
Lulun lisäksi omistan kääpiöpinserin A'dreams Black Fria Ference "Fria", joka asuu muutaman kilometrin päässä vanhemmillani afgaaniuroksen Azbelltas Rolls-Royce For Ference Gucci "Gucci" kanssa.
Lisää koiristamme löydät Koiramme-sivulta.
Meihin on suuri mahdollisuus törmätä esim. näyttelykehissä ympäri Eurooppaa tai muissa rotujärjestöjen tapahtumissa.
Mistä kaikki sai alkunsa...
Olin 14-vuotias kun vanhempani päättivät hankkia koiran jälleen monen vuoden koirattomuuden vuoden jälkeen. Koiran hankinta on hyvin vastuullinen asia, ja muistan asiaa harkitsevamme pitkään pohtien erilaisia rotuvaihtoehtoja. Kaikista roduista valikoitui dobermanni ja näin taloon tallusteli dobermann narttu Bäbie's Garden Mega Babe "Indi".
Indi opetti minulle paljon, usein ollen jopa ihmistäkin fiksumpi. Se osasi avata kaapit ja lukolliset ovet, käyttää valokatkaisijaa ja miljoona muuta epäkäytännöllisempää temppua.
Ystäväni kautta ajauduin Indin kanssa koiranäyttelymaailmaan, ja vaikka voittoja ei kauheasti "sadellut", tuli lajista minulle tärkeä harrastus. Oli varmasti erikoinen näky kehissä nähdä 14-vuotias nuoren dobermannin hihnan päässä... Vaikka Indi oli omalla tavallaan haasteellinen koira, oli koko perhe aika syvällä koiramaailmassa.
Nuorisovuosinani tutustuin myös enemmän Junior Handlingiin lajina ja kisasin Suomessa ja Baltiassa aktiivisesti. Viimeisenä kisavuotenani voitin Helsingin osakilpailun seuraavana päivänä järjestettävään Suomenmestaruusfinaaliin Helsingin messukeskukseen ystäväni tiibetinterrierin kanssa. Finaalissa olin neljäs.
Myöhemmin aikuisiällä kouluttauduin myös Kennelliiton pätevöityneeksi Junior Handling -tuomariksi.
Miksi pinseri?
Ensimmäinen pinseri perheeseemme tuli vuonna 2009 kun Mynämäeltä haimme Sini-Minin Moccan, tutummin Dinan. Rotu ei ollut kovinkaan tunnettu, ja monet sekoittivat sen kääpiöpinseriin. Koko perhe rakastui pinseriin rotuna täysin, joten ei mennyt kauaakaan kun niitä kertyi muutama lisää! 😉 Niitä harvoin pystyy omistamaan vain yhtä... Dina oli maailman helpoin koira. Sen kanssa pystyi tekemään mitä vain ja sen hermot olivat terästä. Dinan kanssa kiersimme paljon ympäri Eurooppaa erilaisissa koiranäyttelyissä ja tutustuimme moniin eri pinseriharrastajiin ympäri maailman. Se oli myös erinomainen periyttäjä ja Ference A-, B- ja C pentueiden emä.
Pinseri rotuna on erittäin monipuolinen. Ne rakastavat olla ja auttaa siellä missä sinäkin olet. Ne ovat kooltaan kompakteja; eivät liian suuria tai pieniä. Pinseri on myös hyvin aktiivinen ja kestävä koira, mutta rakastavat myös rauhoittua sohvan nurkkaan (peiton alle tietenkin!).
Pinserit ovat usein todella persoja, ja siksi helposti motivoitavissa ruualla. Ne rakastavat oppia kaikkea uutta ja ovat hyvin avoimia erilaisille tilanteille. Kuten mikä tahansa muukin koira, myös pinseri vaatii sosiaalistamista jo pennusta lähtien. Aktiivisena koirana se tarvitsee paljon liikuntaa ja virikkeitä, sekä johdonmukaista ja määrätietoista ohjausta ja koulutusta. Sileän ja lyhyen turkin vuoksi, niiden turkinhoito on hyvin minimaalista. Terveydeltään pinserit ovat pitkäikäisiä. Rotua on kuitenkin vielä vietävä eteenpäin, geenipoolin ollessa vielä suht suppea.
Askel askeleelta...
Pinsereiden kasvattaminen
Rodun parissa syvemmin harrastessa ja halusta viedä rotua eteenpäin, suoritti äitini Suomen Kennelliiton kasvattajan peruskurssin. Niiden opintojen aikana opin itse myös paljon koirista ja jalostustyöstä. Idea kennelnimestä tuli suhteellisen vaivattomasti. Lyhyt, ytimekäs ja kansainvälinen. Ei kovinkaan mutkikas. Kennelnimemme hyväksyttiin vuonna 2010 ja vuotta myöhemmin syntyi ensimmäinen pentueemme. Lisää pentueistamme vuosien varrella löydät Pentueet -sivulta. Koimme näiden vuosien aikana paljon ja pentumme ovat saaneet parhaimmat mahdolliset kodit! Kiitos teille kaikille hurjasta aktiivisuudesta! 😘
Valitettavasti äitini sairastuessa, kasvatusmaailma jäi hetkeksi ja itse eksyin tällä välin vinttikoirien maailmaan. Pala sydäntä tarttui näin myös liehuturkkisten afgaaninvinttikoirien matkaan.
Aika uudelle aikakaudelle
Tämän tauon aikana kasvatusmaailmasta, opiskelin itselleni ammatin. Kolmivuorotyö tuo sen omat hankaluutensa, mutta kaikkien tuesta ja kannustuksesta johtuen ulkomaita myöten, on aika palata hissukseen takaisin. Koirien kasvatus on jotain mitä täytyy tehdä sydämellä, ja näiden vuosien aikana tuo palo ei ole sammunut.
Päätin suorittaa Suomen Kennelliiton kasvattajakurssin lokakuussa 2020, ja jatkaa siitä mihin aikoinaan jäimme. Vuonna 2022 liityin myös Pinserit Ry:n hallituksen sekä jalostustoimikunnan jäseneksi pyrkien edistämään rodun tunnettavuutta ja terveitä rotuominaisuuksia.
Olemme niin ylpeitä jo olemassaolevasta Ference-perheestä, ja toivomme saavamme uusia jäseniä siihen tulevien vuosien varrella!